Selkävaivoista satojen miljoonien lasku - Työhön paluuta kannattaa helpottaa
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat olleet suurin uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin johtanut sairausryhmä vuosikymmenien ajan. Lue lisää
Työkyvyttömyys on harvoin ehdotonta. Sitä vastoin työkykyä on yleensä vielä jäljellä. Osatyökykyisyys kuuluu näin ollen useimpiin sairauspoissaoloprosesseihin jossain vaiheessa ja määräaikainen osatyökykyisyys koskettaa lähes kaikkia työssä kkyviä. Osasairauspäivärahaa ja osittaista sairauspoissaoloa pohdittaessa huomio kiinnittyy juuri osatyökykyisyyteen työkyvyttömyyden sijaan ja siihen, että jäljellä olevaa työkykyä kannattaisi hyödyntää.
Käyttö edelleen vähäistä
Osasairauspäiväraha on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2007 alkaen. Sen tarkoituksena on mahdollistaa osa-aikainen työhön paluu silloin, kun lääkäri arvioi, että se on toipumista ajatellen turvallista. Osasairauspäivärahan käyttö on aina vapaaehtoista. Etuuden käyttö edellyttää, että työnantaja kykenee toteuttamaan osasairauspäivärahakauden aikaiset työjärjestelyt (työaikojen ja työkuormituksen muutokset ja mahdolliset sijaisjärjestelyt).
Osasairauspäivärahan saaja ja työnantaja sopivat osittaisen sairauspoissaolon ajaksi osa-aikatyötä koskevan määräaikaisen työsopimuksen. Aluksi etuutta käytettiin yksinomaan mahdollistamaan osa-aikainen työhön paluu pitkän (vähintään 60 päivää kestäneen) sairauspäivärahakauden jälkeen.
Sittemmin vuonna 2010 etuuden ehtoja muutettiin niin, että sen käyttö tuli mahdolliseksi lyhemmän, vähintään 10 päivää kestävän sairauspoissaolon jälkeen. Kelan tilastotiedot osoittavat, että osasairauspäivärahaa onkin alettu käyttää työkyvyttömyyden varhaisemmassa vaiheessa.
Työkyvyttömyysaika laski
Vuonna 2009 osasairauspäivärahakautta edeltänyt keskimääräinen työkyvyttömyys kesti 149 päivää ja kaksi vuotta myöhemmin 75 päivää. Myös etuuden käytön taloudelliseen kannustavuuteen on pyritty kiinnittämään huomiota siten, että osasairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos työntekijä saa osasairausvapaan ajalta täyttä palkkaa.
Tätä mahdollisuutta ei ole hyödynnetty vielä tarpeeksi. Vuonna 2013 vain viidesosa osasairauspäivärahan saajista oli työnantajia. Lisäksi tavoitteena on ollut kytkeä osasairauspäiväraha ja muu kuntoutus tiiviimmin yhteen siten, että omavastuuaikaa ei ole siirryttäessä suoraan kuntoutuksesta osasairauspäivärahalle tai päinvastoin.
Osasairauspäivärahaa on Suomessa hyödynnetty vielä selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Viime vuonna Suomessa osasairauspäivärahan saajien osuus kaikista sairauspäivärahan saajista oli vain noin 3 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava osuus on noin 40 prosenttia.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat olleet suurin uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin johtanut sairausryhmä vuosikymmenien ajan. Lue lisää
Oulu aloitti akuuttivastaanotot ja Rovaniemi perusti pikapolit. Pikavastaanotoilla hoidetaan tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, hengitystieinfektioita ja erilaisia kipuja Lue lisää
Liikunta vähentää stressiä ja parantaa työkykyä. Tämän todistaa Oili Kettunen Turun yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessa. Kettunen tutki liikunnan vaikutuksia ihmisen työkykyyn ja henkiseen hyvinvointiin. Molemmissa hyväkuntoisten stressitaso oli alhaisempi kuin huonokuntoisten. Lue lisää
Fyysinen työkyky selittää parhaiten työntekijän aietta jatkaa työuraansa. Mitä paremmaksi työntekijä kokee fyysisen työkykynsä työuran loppupäässä, sitä enemmän hänellä on työuran jatkamisaikeita. Henkinen työkyky ja muut tekijät selittävät työssä jatkamisaikeita vähemmän kuin fyysinen työkyky. Lue lisää
Johda tuottavasti on käytännönläheinen tietopaketti esimiestyöhön. Opas tarjoaa myönteisiä esimerkkejä ja kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta työpaikalla, koska niillä on havaittu olevan suuri merkitys työpaikan menestymiseen. Lue lisää
Sairauspoissaolot ovat Suomessa jo pitkään olleet huolestuttavan yleisiä. Niiden osuus työssäkäyvien säännöllisestä työajasta on pysytellyt noin 4 prosentissa usean vuosikymmenen ajan. Jos Suomea verrataan muihin Pohjoismaihin, tällä hetkellä vain norjalaiset ovat suomalaisia useammin poissa työstä sairauden vuoksi. Lue lisää
Neljännes suomalaisista kokee työkykynsä heikentyneeksi ja yhtä monet epäilevät, etteivät jaksa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka Lue lisää