Selkävaivoista satojen miljoonien lasku - Työhön paluuta kannattaa helpottaa
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat olleet suurin uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin johtanut sairausryhmä vuosikymmenien ajan. Lue lisää
Kevan työelämäpalvelujen johtajan Pauli Forman mukaan eläkeikää lähestyvien julkisen sektorin työntekijöiden kokema fyysinen ja henkinen työkyky on yllättävänkin samalla tasolla kuin työntekijöillä keskimäärin.
- Lähellä eläkeikää olevien työkyvyssä on toki suuria eroja. Koulutustason mukaan tarkasteltuna erot koetussa työkyvyssä ovat työuran lopussa johdonmukaiset ja selkeät: korkeakoulutettujen työkyky on työuran lopussa huomattavasti parempi kuin ammatillisen koulutuksen suorittaneilla, Forma kertoo.
- Eroja on myös toimialojen välillä. Hallinto- ja sivistysalalla työkyky koetaan parhaimmaksi, eniten työkykyhaasteita on turvallisuusalalla ja sosiaalialalla. Näillä aloilla fyysinen työkyky on hyvin ratkaisevassa asemassa.
Forman mukaan on selvää, että monella lähellä eläkeikää olevalla työntekijällä työkyky riittäisi pidempään työuraan. On kuitenkin tunnistettava keskiarvojen taakse peittyvät erot työkyvyssä.
- Lisäksi vaikka työntekijällä olisi työssä jatkamiseen riittävä työkyky, olosuhteet työpaikalla eivät välttämättä mahdollista työuran jatkamista.
Työkykyyn vaikuttaminen on monitahoista. Yhteiskunta antaa raamit, työnantajien toiminnalla on keskeinen vaikutus työskentelyolosuhteisiin ja lopulta yksittäiset työntekijät omilla valinnoillaan vaikuttavat merkittävästi omaan työkykyynsä.
- Vaikka työntekijä on viime kädessä vastuussa omasta työkyvystään, työympäristö vaikuttaa paljon työurien pidentämismahdollisuuksiin. Esimerkiksi työaikaan vaikuttaminen ja mahdollisuudet keventää raskasta työtä ja sovittaa sitä työkykyyn ovat oleellisia tekijöitä, Forma kertoo.
- Kevan tutkimuksen mukaan lähellä eläkeikää olevista työntekijöistä noin kolmanneksella on ollut mahdollisuus keventää työtään, Forma lisää.
Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma kertoi työkykyasioista Superin Työmarkkinapäivillä 14. marraskuuta Marina Congress Centerissä Helsingissä. Työkykyyn liittyvät tiedot perustuvat Kevan tutkimukseen, jossa selvitettiin lähellä eläkeikää olevien julkisen sektorin (kunta-ala ja valtio) työntekijöiden työkykyä.
työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 040 525 4530
Lähde:http://www.keva.fi/fi/tietoa_meista/uutiset/Sivut/Fyysinen_tyokyky_selittaa_tyourien_jatkamista.aspx
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat olleet suurin uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin johtanut sairausryhmä vuosikymmenien ajan. Lue lisää
Oulu aloitti akuuttivastaanotot ja Rovaniemi perusti pikapolit. Pikavastaanotoilla hoidetaan tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, hengitystieinfektioita ja erilaisia kipuja Lue lisää
Liikunta vähentää stressiä ja parantaa työkykyä. Tämän todistaa Oili Kettunen Turun yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessa. Kettunen tutki liikunnan vaikutuksia ihmisen työkykyyn ja henkiseen hyvinvointiin. Molemmissa hyväkuntoisten stressitaso oli alhaisempi kuin huonokuntoisten. Lue lisää
Fyysinen työkyky selittää parhaiten työntekijän aietta jatkaa työuraansa. Mitä paremmaksi työntekijä kokee fyysisen työkykynsä työuran loppupäässä, sitä enemmän hänellä on työuran jatkamisaikeita. Henkinen työkyky ja muut tekijät selittävät työssä jatkamisaikeita vähemmän kuin fyysinen työkyky. Lue lisää
Johda tuottavasti on käytännönläheinen tietopaketti esimiestyöhön. Opas tarjoaa myönteisiä esimerkkejä ja kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta työpaikalla, koska niillä on havaittu olevan suuri merkitys työpaikan menestymiseen. Lue lisää
Sairauspoissaolot ovat Suomessa jo pitkään olleet huolestuttavan yleisiä. Niiden osuus työssäkäyvien säännöllisestä työajasta on pysytellyt noin 4 prosentissa usean vuosikymmenen ajan. Jos Suomea verrataan muihin Pohjoismaihin, tällä hetkellä vain norjalaiset ovat suomalaisia useammin poissa työstä sairauden vuoksi. Lue lisää
Neljännes suomalaisista kokee työkykynsä heikentyneeksi ja yhtä monet epäilevät, etteivät jaksa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka Lue lisää