Liikunta ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet

Osteoporoosia eli luukatoa voidaan ehkäistä ja hidastaa liikkumalla: luun lujuutta edistävää liikuntaa ovat erityisesti hyppely, juokseminen, portaiden nousu, sauvakävely tai kävely maastossa.

Liikunta vähentää jonkin verran kipua ja parantaa polven toimintaa polven lievää tai kohtalaista nivelrikkoa (kulumaa) sairastavilla. Liikunnalla näyttää olevan vaikutusta myös lonkan nivelrikkoon liittyvän kivun hoidossa.

Liikunnan suorasta vaikutuksesta niskakipuihin tarvitaan vielä lisää tutkimuksia, mutta niskakipuja käsittelevän Käypä hoito -suosituksen mukaan tavallisten päivittäisten toimien jatkaminen kivun sallimissa rajoissa on suositeltavaa.

Äkillisten alaselkäkipujen osalta liikunnasta ei ole todettu olevan apua hoidon alkuvaiheessa, mutta kevyttä liikkumista, esimerkiksi kävelyä, suositellaan. Pitkittyneissä alaselkäkivuissa liikunta voi parantaa toimintakykyä ja vähentää kipuilua.

Fibromyalgian hoidossa kestävyystyyppinen liikunta kohentaa kestävyyskuntoa sekä yleistä hyvinvointia, saattaa vähentää kehon kipupisteiden paineluarkuutta ja vähentää ylävartalon kipua.

Nivelreumassa liikunta parantaa kestävyyskuntoa, lihasvoimaa ja lisää nivelten liikelaajuutta ja selkärankareumankin hoidossa siitä on apua.

Runsaasti liikkuvilla iäkkäillä naisilla esiintyy vähemmän virtsankarkailua kuin vähän liikkuvilla. Lantionpohjan lihasten ohjattu harjoitteluohjelma auttaa virtsankarkailuun.